Miina teki ensimmäisen jäljen pellolla. Namina oli koiranmakkaraa ja jäljen pituus noin 20m, tuuli pyöri. aluksi miina ei meinannut tajuta, ja kun näytti namin, se meni mamilta namille, ilman nenää. Sitten ruvettiin vetämään kädellä namien väli, jopas rupes nenä tuhisemaan ja namien välit mentiin nuuskuttaen. Välillä piti ihmetellä pää ylhäällä paikkaa, ja sitten jatkettiin. Oikein hienosti tyttö aloitti Henrikin kanssa peltoilun, ja nenä tuntuu olevan hyvä:) Tästä on kiva jatkaa kun koira on AHNE.

Norma ei pellolla tehnyt mitään, käveli läpi, joten tuli taas testattua, että pilattu on pellolla, oma moga, ei peltoa tälle. Metsässä sama peli jatkui. helppo jälki, ei keppejä, metrinen jana, hyvä maasto. Ei saanut janalta hajua, ei ajanut, haahuili. Sitten lähti menemään, korkealla nenällä, lopun kepin löysi mutta kiinnostus 0. Kyllä otti taas pattiin. Onneksi osasin epäillä että taas on samat kuviot kun aiemmin, ja testasin nenän heittämällä makkaraa maahan. nenä kävi, mitään ei löytänyt, eli nokka tukossa täysin. En ymmärrä mistä olisi saanut nenäpunkin, kun koirakontakteja ei ole ollut, mutta kurkkutulehdus on luultavampi vaihtoehto. Kun pennut vielä imevät jonkun verran, saa Norma pentujen lähdettyä yskis kuurin ja strongholdit. Sitten katsotaan uudestaan. Turha kiusata koiraa, kun ei pysty ajamaan, niin ei pysty. Myös ruokahalu on heikentynyt viikkojen kuluessa selkeästi, imetyksestä huolimatta, joten Norma alkaa olla hoikka.